Njuolggadusat

 

SámiSoster rs Njuolggadusat

 

1§                  Searvvi nammá ja ruoktobáiki

 

Searvvi nammá lea SámiSoster rs.

Searvvi ruoktobáiki lea Anár ja dan gielat leat sáme-ja suomagiella. Searvvi doaibmanviidodahkan lea oba Suopma.

 

2§                  Ulbmil ja doaibman

 

Searvvi ulbmilin lea gohcit, bajasdoallat ja ovddidit sápmelaččaid sajádaga ja vuoigatvuođaid eamiálbmogin sosiála- ja dearvvasvuođasuorggis sihke buresbirgejupmái gullevaš áššiin sisriikkalaš ja riikaidgaskasaš oktavuođain.

 

Ulbmila ollašuhttima várás searvi

a)      čuovvu sápmelaččaid servodatlaš sajádahkii váikkuheaddji lágaid, hálddahusa ja ruhtadeami ollašuvvama stáhtasis juridiihkka ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid mielde,

b)      dahká a-čuokkkás máinnašuvvon áššiin álgagiid ja addá cealkámušaid,

c)      lágiida iežasgoastidanhaddái samegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bálvalusaid,

d)     hárjeha sápmelaččaid sosiála-ja dearvvasvuođasuorgái gullevaš ovddidan-, iskkadallan-, skuvlen-, veajuiduhttin-, dieđihan-, olggosaddin- ja dutkandoaimma.

 

Doaimma doarjuma várás searvi sáhttá čoaggit váriid áššáigullevaš lobiin, váldit vuostá skeŋkemiid ja testamentaid sihke oamastit giddes ja luovos opmodaga.

 

3 §                 Lahtut

 

Searvvi fásta lahttun sáhttá leat sámedikkelága (974/1995) 3 §:s oaivvilduvvon sápmelaš. Doarjjalahttun sáhttá dohkkehit ovttaskas olbmo dahje vuoigatvuođadohkáláš servoša, mii háliida doarjut searvvi ulbmila ja doaimma. Fásta lahtuid ja doarjjalahtuid dohkeha ohcamuša vuođul searvvi stivra.

 

4§                  Lahtu earráneapmi ja earuheapmi

 

Lahtus lea vuoigatvuohta earránit searvvis almmuhemiin das girjjálaččat stivrii dahje dan ságadoallái dahje almmuhemiin earus searvvi čoahkkimis merkema várás beavdegirjái.

 

Stivra sáhttá earuhit lahtu searvvis, juos lahttu lea guođđán mávssetkeahttá máksinláhkai boahtán lahttomávssu dahje muđui guođđán deavddetkeahttá daid geatnegasvuođaid, maidda son searvái searvamiin lea čatnasan dahje lea meannudemiin searvvis dahje dan olggobealde vahágahttán searvvi dahje ii šat deavdde lágas dahje searvvi njuolggadusain máinnašuvvon lahttovuođa eavttuid.

 

5 §                 Searvan- ja lahttomáksu

 

Lahtuin berron searvanmávssus ja jahkásaš lahttomávssu sturrodagas mearrida čakčačoahkkin.

Lahttomáksu sáhttá leat sierrasturrosaš sierra lahttojoavkkuide.

 

6 §                 Stivra

 

Searvvi áššiid dikšu stivra, masa čakčáčoahkkin vállje guovtte (2) jahkái hávil, vihtta (5) fásta lahtu sihke juohkehažžii persovnnalaš várrelahtu. Čakčačoahkkin nammada fástá lahtuin stivrii ságadoalli. Stivra fásta ja várrelahtuin guokte dahje golbma hávil leat jahkásaččat earrovuorus ja vuosttas geardde earrovuorus leahkkit čuvdojuvvojit vurbbiin.

 

Stivra vállje joavkkustis várreságadoalli sihke váldá joavkkustis dahje olggobealde čálli, ruhtadoalli ja eará dárbbašlaš doibmaolbmiud.

 

Stivra čoahkkana ságadoalli dahje su eastašuvadettiin várreságadoalli bovdehusa vuođul dahje go uhcimustá bealli stivrra lahtuin dan gáibida. Stivra lea šiehttanválddálaš, go ságadoalli dahje várreságadoalli ja uhcimustá bealli eará lahtuin leat mielde. Ássit čuvdojuvvojit eanetlogu-mearrádusain. Jienaid manadettiin beallái čoavdá ságadoalli jietna, válggain goittotge vuorbi.

 

7 §                 Servvi nama čallin

 

Searvvi nama čállá stivrra ságadoalli, várreságadoalli, searvvi doaimmajođiheaddji, stivrra čálli dahje ruhttadoalli sihke olmmos, geas lea dasa stivrra sierra addojuvvon persovnnalaš riekti, guokte ovttas.

 

 

8 §                 Ruhtadoallobadji ja ruhtadoallodárkkisteapmi

 

Searvvi ruhtadoallobadji lea kaleandarjahki.

Ruhtadoalloloahpaheapmi dárbbašlaš áššegirjjiiguin ja stivrra jahkemuitalus seahtá addit ruhtadoallodárkkisteaddjái maŋimustá golbma vahku ovdal  giđđáčoahkkima. Ruhtadoallodárkkisteaddjit seahtet addit girjjálašcealkámuša maŋimustá guokte vahku ovdal giđđáčoahkkima stivrii.

 

9§                  Searvvi čoahkkimat

 

Searvi doalla jahkásaččat guokte aitosaš čoahkkima.

Searvvi giđđáčoahkkin dollojuvvo guovva-cuoŋománus ja čakčačoahkkin čakčá-juovlamánus

stivrra mearridan beaivve.

 

Badjelmearálaš čoahkkin dollojuvvo, go searvvi čoahkkin nu šiehttá dahje go stivra geahčá dasa leat siva dahje go unnimustá 1/10 jietnaválddalašlahtuin dan stivrras erenomážit almmuhuvvon ášši várás girjjálaččat gáibida. Čoahkkima ferte doallat golbmalogi jándora siste das, go gáibádus čoahkkima doallamis lea ovdanbukton stivrii.

 

Searvvi čoahkkimiin lea juohkehaš fásta lahtus okta jietna. Doarjjalahtus lea čoahkkimis mieldeorrun- ja hupmanvuoigatvuohta. Searvvi čoahkkima mearrádussan boahtá, juos njuolggadusain ii leat nuppeláhkai mearriduvvon, dat oaivil, man lea guottihan badjel bealli addojuvvon jienain. Jienaid manadettiin beallái, čoavdá čoahkkima ságadoalli jietna, válggain goittotge vuorbi.

 

10 §               Searvvi čoahkkimiid čoahkkáibovden

 

Stivra ferte bovdet searvvi čoahkkimiid čoahkkái unnimustá 7 jándora ovdal čoahkkima lahtuide postejuvvon reivviin, dahje searvvi ruoktobáikkis almmustuvvan aviisas.

 

11 §               Aittosaščoahkkimat

 

Searvvi giđđáčoahkkimis gieđahallojit čuovvovaš áššit:

 

  1. čoahkkima rahpan
  2. válljejuvvojit čoahkkimii ságadoalli, čalli, guokte beavdegirjji dárkkistesddji ja darbbašettiin guokte jienaidrehkenasti
  3. gávnnahuvvo čoahkkima lágalašvuohta ja mearridanváldi
  4. dohkkehuvvo čoahkkima áššelistu
  5. ovdanbukto ruhtadoalloloahpaheapmi, jahkemuitalus ja ruhtadoallodárkkisteaddjiid cealkámuš
  6. šihttojuvvo ruhtadoalloloahpaheami nannemis ja ruhtadoallo- ja vástufriijavuođa mieđiheamis stivrii ja eara vástugeatnegasaidde.
  7. gieđahallojit eará čoahkkinbovdehusas máinnašuvvon áššit.

Juos searvvi lahttu háliida oažžut ášši searvvi jahkečoahkkimii gieđahallama várás, son ferte

almmuhit das girjalaččat stivrii áiggil, ahte ášši sáhttá bidjat čoahkkinbovdehussii.

8.    gieđahallojuvvo čoahkkimis ovdanbukton hohpolaš ašši, jus čoahkin ovttamielalaččat

mearrida váldit ašši čoahkkima aššelisttui gieđahallama vuollai vuhtiiválddidettiin searve-

lága 24 §:a merrádus.

 

Searvvi čákčačoahkkimis gieđahallojit čuovvovaš áššit:

  1. čoahkkima rahpan
  2. válljejuvvojit čoahkkimii ságadoalli, čalli, guokte beavdegirjji dárkkistesddji ja darbbašettiin guokte jienaidrehkenasti
  3. gávnnahuvvo čoahkkima lágalašvuohta ja mearridanváldi
  4. dohkkehuvvo čoahkkima áššelistu
  5. nannejuvvo daoibmaplána, bušeahtta sihke searvan- ja lahttomávssuid sturrodat
  6. válljejuvvojit earrovuorus leahkki lahtuide stivrra fásta lahtuid sihke sidjiide persavnnalaš várrelahtut ja nammaduvvo jahkásaččat stivrra ságadoalli
  7. váljjejuvvo okta dahje guokte ruhtadoallodárkkisteaddji ja sidjiide várreruhtadoallodarkkisteaddjit
  8. gieđahallojit eará čoahkkinbovdehusas máinnašuvvon áššit.

Juos searvvi lahttu háliida oažžut ášši searvvi jahkečoahkkimii gieđahallama várás, son ferte

almmuhit das girjalaččat stivrii áiggil, ahte ášši sáhttá bidjat čoahkkinbovdehussii.

9.    gieđahallojuvvo čoahkkimis ovdanbukton hohpolaš ašši, jus čoahkin ovttamielalaččat

mearrida váldit ašši čoahkkima aššelisttui gieđahallama vuollai vuhtiiválddidettiin searve-

lága 24 §:a merrádus.

 

12 §               Njuolggadusaid rievdadeapmi ja searvvi heaittiheapmi

 

Mearrádus njuolggadusaid rievdadeamis ja searvvi heaittiheamis ferte dahkat searvvi čoahkkimis golbmanjealjátoasi (3/4) eanetloguin addojuvvon jienain. Čoahkkinbovdehusas ferte máinnašit njuolggadusaid rievdadeamis dahje searvvi heaittiheamis.

 

Heaittidettiin searvvi geavahuvvojit searvvi várit sámekultuvrra buorrin searvvi heaittiheamis šiehtti čoahkkima mearridan vugiin.