Muittohallat – tietoa muistisairauksista

Muistiliitto: muistisairaudet

Suomen muistiasiantuntijat

Gerontologian tutkimuskeskus

Muistisairauden oireet-pitääkö olla huolissaan?
Ottamalla huolet puheeksi tulee samalla saaneeksi ohjeita tai muuten henkistä tukea. Muistisairaushan on  henkilön itsensä lisäksi myös omaisten ja läheisten huolta lisäävä sairaus.

Mikä on ympäristön vaikutus muistisairaan käyttäytymiseen? 
Koti sanotaan olevan muistisairaalle paras paikka asua. Koti voi olla ollut ihmisen elämänhistorian aikana joko vuosikymmeniä sama paikkakunnan ja sijainnin mukaan tai jonkun elämään on liittynyt useita paikkakunnan ja kodin muodon muutoksia. Se, että kodin muuttumisen myötä mukana on kuitenkin kulkenut jotakin omaa, mikä on henkilön minuutta ja maailmaa kuvastavaa ja on seurannut mukana. Kodinomaisuuden ja turvallisuuden luovat hienosyiset seikat yhteensä. Huonekalujen järjestys, huoneen sisustus, valoisuus, kaikumattomuus, äänet, lämpötila, tuoksut, tutut esineet ja tutut henkilöt luovat turvallisuuden kokonaisuuden. Fyysisesti se pitkään kotina ollut rakennus sinänsä ei välttämättä ole paras vaihtoehto, jos kotona pärjäämisessä on enemmän turvallisuusriskejä, kuin mitä tuttuus ja kodinomaisuus tarjoaa. Olennaista muistisairaan hyvinvoinnille on palveluasumiskodissa tai laitosasumismuodossakin samankaltaisuus sen aiemman oman kodin kanssa. Tärkeänä yhdystekijänä on läheisten ja omaisten tarjoama arvokas tieto henkilökunnalle muistisairaan henkilön kodin sisällöllisistä ominaisuuksista.

muistiasiantuntija

Mikä on läheisen ja hoitavan ihmisen vaikutus muistisairaan käyttäytymiseen?
Vaikutus on sitä merkittävämpi, mitä pitempään omainen tai läheinen on ollut yhteydessä muistisairaaseen sairautta edeltävänä aikana. Ammattihistorian, perhehistorian, kodin ja perheen perustamisen , elämänkulun vaiheittein yhdessä kokeminen on tekijä, mikä vaikuttaa vuorovaikutukseen. Vaikka muistisairas kykenee kommunikoimaan katkonaisesti, niin henkilöhistorian tuntien läheinen ihminen tunnistaa, mistä on kyse ja pystyy vuorovaikutukseen ja ymmärtämiseen vajavaistenkin vihjeiden perusteella. Muistisairas lohduttuu , kun kokee, että hänet on ymmärretty oikein.

Mitä on läheisen ja omaisen uupuminen suhteessa muistisairaan henkilön hoitamiseen?
Omainen ja läheinen hoitaa muistisairasta omaista arvostuksen ja rakkauden lähtökohdista, sillä haluaa tarjota hänelle toivomansa hoitotavan. Usein juuri muistisairas haluaa asua kotona läheisten kanssa loppuun saakka. Hoitaminen on jatkuvaa rinnalla olemista jahoivan tarpeen huomioimista ja läsnäoloa. Omaishoitajuus on henkisesti raskasta ja siinä jaksaminen vaatii palautumista. Tärkeää on uskaltaa ajatella myös hoitajana omaa jaksamista ja oman ajan ottamista itselleen. Kyse ei ole itsekkyydestä, eikä siitä tarvitse tuntea syyllisyyttä. Uupuminen on parhaiten vältettävissä sillä, että omaishoitaja käyttää hänelle kuuluvat lakisääteiset vapaapäivät.

Mitä läheisten ja omaisten tulee ottaa huomioon tehdessään päätöksen siitä, että muistisairas läheinen siirtyy palveluasumiskotiin tai laitoshoitoon? Päätös voi olla pitkän miettimisen tulos tai omainen voi olla äärirajoilleen venynyt, ennen kuin tekee päätöksen. Päätöksen tekemisen jälkeen suositellaan, että omainen pitää itselleen levähdysaikaa. Päivittäin hoitopaikassa käyminen voi hidastaa palautumista. Tärkeää olisi luottaa hoitopaikan järjestelyihin ja sitten, kun tuntee itsensä palautuneeksi, niin jaksaa käydä omaisen luona ja olla kohtaavasti läsnäoleva ja tärkeänä tukena muistisairaalle.

Miten omainen tai läheinen voi vaikuttaa muistisairaan hyvinvointiin hoitopaikassa?

Omaisen käynnit ja vierailut ovat tärkeitä muistisairaalle, juuri tutun ihmisen puhe ja tutuista asioista keskustelu tuo tunnetilan, että on oman ihmisen lähettyvillä. Omaisten suositellaan rohkeasti myös ilmoittamaan hoitohenkilökunnalle muistisairaan kannalta tärkeät mieltymykset ja tykkäämiset samoin kuin asiat, joista erityisesti ei ole pitänyt. Käytösoireet voivat johtua joskus hyvinkin yksinkertaisesta tapakulttuuriin liittyvästä ja tai mieltymyksellisestä asiasta, joka ei ole välittynyt hoitajille.

Yllä olevat kysymykset ja kommentit tulivat esille Suomen Muistiasiantuntijoiden aluevastaavan, Tarja Niittymäen haastattelussa maaliskuulla 2019. Muistityöpaja järjestettiin Enontekiöllä.