Muistisairauksista yleistietoa liittyen Muittohallat toimintaan ja Muitogiisaan
Etenevät muistisairaudet ovat kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti haaste. Muistisairauksia sairastavia ihmisiä on yhä enemmän väestön ikääntyessä.
Muistisairauksilla tarkoitetaan sairautta, joka heikentää muistia ja aivojen tiedonkäsittelyn osa-alueita.Näiden toimintojen heikentymisestä on käytetty usein myös nimitystä dementia. Dementia ei ole erillinen sairaus, vaan taustalla olevasta muistisairaudesta johtuva oireyhtymä, jonka seurauksena muisti on heikentynyt niin paljon, että se haitta päivittäisistä toiminnoista selviytymistä.
Väestön ikääntyessä muistitoimintojen merkittävän heikentymisen taustalla voi olla etenevä muistisairaus, joista yleisin on Alzheimerin tauti. Muita eteneviä muistisairauksia ovat aivoverenkiertosairauden muistisairaus, otsa-ohimolohkorappeumat, Lewyn kappale-tauti ja Parkinsonin taudin muistisairaus. Erityisesti vanhimmissa ikä ikäryhmissä on yleistä, että muistisairaus on aivoverenkiertosairauden ja Alzheimerin taudin yhdistelmä.
Tällä hetkellä muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Muistisairauksien riskitekijöihin vaikuttamalla voidaan sairauksien ilmaantuvuutta kuitenkin viivyttää. Muistisairauksien varhaisella diagnoosilla, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan myös parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja hillitä kokonaiskustannusten kasvua.
Kansallisella tasolla Sosiaali-ja terveysministeriö n asettama työryhmä on laatinut 2012 kansallisen muistiohjelma(2012-2020), joka sisältää tavoitteet aivoterveyden edistämiseksi ja muistisairauksien varhaisen toteamisen ja hoidon turvaamiseksi. Kansallinen muistiohjelma ohjaa myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän hoito-ja palvelujärjestelmän kehittämiseen. (https://thl.fi/web/kansantaudit/muistisairaudet)
Lisätietoa: Kansallinen muistiohjelma 2012-2020
WHO-raportti: Dementia: a public health priority