Ruokakulttuuri

kiisa

Saamelaiset voimavarat
Saamenkieli
Suku ja yhteisöllisyys
Luontoyhteys
Perinteiset elinkeinot
Vaatetus
Ruokakulttuuri
Musiikki
Hengellisyys
Liputuspäivät

enter site Saamelaiset voimavarat ->

Ruokakulttuuri

Saamelaisen ruokakulttuurin perustana ovat perinteisesti pohjoisen luonnosta ja eläimistä saatavat raaka-aineet. Saamelaisten vuotuiskierto elämäntapa on vaikuttanut myös ruokakulttuuriin, sillä luonto on tarjonnut eri vuodenaikoina eri raaka-aineet. Tyypillisimpiä saamelaisen keittiön ruoka-aineksia ovat poronliha ja muut porosta saatavat raaka-aineet, kala kuten lohi, siika ja hauki sekä marjat kuten hilla, puolukka, variksenmarja ja mustikka. Saamelaisten ruokien valmistustaito on siirtynyt sukupolvelta toiselle perinnetietona ja -taitona. Nykyään saamelainen keittiö ja sen ainutlaatuiset sekä puhtaat raaka-aineet ovat tunnettuja ympäri maailmaa ja niitä sovelletaan moderniin ruuanlaittoon.

here Poroa hyödynnetään perinteisessä saamelaisessa ruuanlaitossa monipuolisesti niin, että mahdollisimman pieni osa porosta menee hukkaan. Poron lihasta valmistetaan muun muassa liha- ja selkäkeittoa sekä käristystä. Poron verestä, rasvasta, suolista ja jauhoista valmistetaan muun muassa kumpuksia eli eräänlaisia verikakkuja sekä verimakkaroita. Muita porosta saatavia herkkuja ovat lisäksi koparakeitto, poronmaksa ja keitetty kieli.  Myös kuivatulla ja savustetulla poronlihalla on iso rooli saamelaisessa ruokakulttuurissa. Poronliha on suhteellisen vähärasvaista ja erittäin ravintorikasta sekä mureaa. Se sisältää runsaasti proteiinia, hivenaineita, rautaa ja C-vitamiinia.

Saamelaiseen ruokakulttuuriin kuuluu poron lisäksi myös kala. Etenkin Tenojokivarren ja Inarinjärven ympäristön saamelaisille kalastus on ollut merkittävä elinkeino ja kala tärkein ravinnonlähde. Tenolla tärkein kala on edelleen lohi ja Inarinjärvellä harjus, hauki, ahven, muikku ja siika. Tunturijärviltä pyydetään rautua, harria ja taimenta. Kala valmistetaan usein nuotiolla loimuttamalla, savustamalla, suolaamalla, kuivattamalla tai keittämällä.

enter Poron ja kalan ohella saamelaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös riistaa kuten esimerkiksi riekkoa ja muita metsälintuja sekä karhua. Myös lampaan- ja poronmaito on myöhemmin ollut osa saamelaista keittiötä ja maidosta on valmistettu juustoa sekä voita. Perinteisesti perunaa ja naurista saamelaiset käyttivät vain kesäisin ja petusta valmistettiin puuroa sekä leipää.

Aiheesta muualla: teokset ja artikkelit

source link Saamelaisalueen koulutuskeskus: Poroa saamesta. 8-14. Linkki julkaisuun: http://www.boazu.fi/%5Cimages%5Cstories%5Casiakirjat%5Cdmdocuments%5CPoroa_Saamesta.pdf

Grønmo, Kristine Gaup & Grønmo, Edmund 2005: Mearragáttis duoddarii. Sámi borramuš institušuvnnas.

Kytölä, Ritva 2013: Pettu eli piets. Teoksessa Päivi Magga & Eija Ojanlatva (toim.) Ealli Biras – Elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma. 147.