Vaatetus

kiisa

Saamelaiset voimavarat
Saamenkieli
Suku ja yhteisöllisyys
Luontoyhteys
Perinteiset elinkeinot
Vaatetus
Ruokakulttuuri
Musiikki
Hengellisyys
Liputuspäivät

Saamelaiset voimavarat ->

https://gapeducationconsulting.com/2019/08/08/gwhdx2z Vaatetus

Saamenpuku eli gákti on yksi kaikkein konkreettisimmista ja näkyvimmistä saamelaisuuden symboleista. Saamenpuku viestii saamelaista kulttuurisanomaa, sillä parhaimmillaan siitä voi käydä ilmi vaatteen kantajan kotiseutu, tausta, kylä tai jopa suku. Pukujen mallit ja koristelut ovat erilaisia eri alueilla. Suomen saamenpuvuissa on viisi päämallia: Enontekiön, Utsjoen (Tenojoen vesistöalue Suomessa ja Norjassa, osa Inarin kunnan alueesta) ja Vuotson (Sodankylä) mallit sekä inarinsaamelainen (Inarin kunnan alue, Inarinjärven ympäristö) ja kolttasaamelainen (Inarin itäosa, Sevettijärvi, Nellim) malli (Sámi Duodji Ry 2015).

Enontekiön puvun tunnistaa usein helposti sen koristeellisuudesta ja värikkyydestä. Näyttävät riskut (kullasta tai hopeasta valmistettu rintakoru) ja vyöt ovat myös ominaisia Enontekiön mallille. Enontekiön puvun vastakohdaksi voi nimetä Utsjoen puvun, joka on perinteisesti yksinkertainen ja vaatimaton. Toisin kuin Enontekiön mallissa Utsjoen puvussa koristeellisuus on karsittu minimiin.  Inarin puvun pohjaväri on perinteisesti musta tai tummansininen ja se on hieman Utsjoen mallia koristeellisempi. Vuotson puku puolestaan muistuttaa väritykseltään Inarin pukua, mutta naisten lakki koristellaan värikkäin nauhoin. Kolttasaamelainen puku erottuu selvästi edellä mainituista, sillä naisen puku muistuttaa karjalaisen naisen kansallispukua. Kaikissa saamenpuvuissa on kesä- ja talvimallinsa. ( Lehtola 1997.)

Iso osa saamelaista vaatetusta ovat asusteet kuten esimerkiksi vyöt, lakit, kengät, korut ja huivit, joiden käyttö vaihtelee vuodenaikojen ja tilaisuuksien mukaan. Vyöt voidaan jakaa kahteen kategoriaan; lanka- ja nahkavöihin. Lankavöissä on perinteisesti valkoinen pohjaväri, johon on kudottu kuvioita esimerkiksi punaisella tai sinisellä langalla. Kuviot sekä värit vaihtelevat alueittain ja suvuittain. Lankavöitä käyttävät pääasiallisesti naiset. Nahkavöitä käyttävät puolestaan niin miehet kuin naisetkin. Nahkavyöt koristellaan erimuotoisilla hopeanapeilla tyypillisesti siviilisäädyn mukaan.

http://bubbhiy-bingpa.site/43556.html Lakin malli ja koristelu vaihtelevat alueen ja saamen puvun mukaan. Lakit valmistetaan tavallisesti verasta tai poronnahasta. Kengät valmistetaan myös poronnahasta; talvella käytetään lämpimiä poron koipinahasta valmistettuja karvakenkiä ja kesäisin ohuempia sisnakenkiä. Kengät sidotaan jalkaan pauloilla eli tiuhtanauhoilla, joissa toistuvat usein samat värit ja kuviot kuin vöissä ja lapasissa. Saamenpuvun kruunaavat korut ja huivit. Puvun kanssa käytettävät korut ovat usein kultaa tai hopeaa ja määrä ja koko riippuu usein saamen puvun mallista. Riskun tarkoitus on kiinnittää saamen pukuun kuuluva huivi. Huivit valmistetaan silkistä tai villasta. Silkkihuivi kuuluu sekä naisen että miehen pukuun, mutta villahuiveja käyttävät vain naiset.

Alun perin saamenvaatteita valmistettiin jokapäiväiseen arkikäyttöön ja niiden mallit olivat olosuhteiden ja materiaalin saatavuuden sanelemat. Naisten ja miesten puvuilla oli lähestulkoon sama perusmalli, eikä huomattavaa alueellista vaihtelua puvuissa näkynyt. Vähitellen kuitenkin tuontituotteet kuten erilaiset kankaat, metallit ja helmet tulivat osaksi saamenvaatteita. 1900-luvun alussa myös saamenpukujen alueelliset erot alkoivat näkyä ja niitä ryhdyttiin tietoisestikin etsiä ja korostaa. 1970-luvulla alkaneessa saamelaisten etnisessä heräämisessä saamenpuvuilla oli suuri rooli; puvuilla ilmennettiin saamelaiskulttuuria ja identiteettiä sekä luotiin ero valtakulttuuriin. (Aikio 2010.)

Nykyään saamenpukua käytetään lähinnä juhlavissa ja virallisissa tilaisuuksissa kuten häissä, rippijuhlissa sekä erilaisissa edustustehtävissä. Saamenpuvulla saamelainen edustaa omaa sukuaan, kotiseutualuettaan ja kansaansa. (Aikio 2010.)

Lisätietoa

Sámi Duodji ry, kuvia saamenvaatteista: http://www.duodjishop.fi/

Eläva perintö, Saamelainen käsityöperinne: https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Saamelainen_k%C3%A4sity%C3%B6perinne

Ristfjells Sameslöjd: http://sameslojd.tictail.com

Google kuvat hakusanoja: Sámi Duodji, Govvagiisá

http://clicksurance.es/noticias/m4mpsc4hfah Aiheesta muualla: teokset ja artikkelit

Aikio, Áile 2010: Johdanto. Teoksessa Sámi Duodji Ry (toim.) Suomen saamelaispuvut. 16-17.

Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset – Historia, yhteiskunta, taide. 10–12.

Magga, Sigga-Marja 2012: Saamelainen käsityö duodji kansallisen identiteetin rakentajana. Teoksessa Veli-Pekka Lehtola, Ulla Piela & Hanna Snellman (toim.) Saamenmaa. Kulttuuritieteellisiä näkökulmia. 216–225.

Sámi Duodji ry 2010: Suomen saamelaispuvut.