Muistin hoitoon ja huoltoon liittyy hyvin monia seikkoja. Kuitenkin kaikista olennaisinta on aluksi saada oikea diagnoosi. Sillä muistin heikkenemiseen ja oireiden taustalla olevia syitä voi olla useita, osiin on selkeät hoidot olemassa, toisiin voidaan nykypäivänä antaa tautitilan etenemistä hidastavia lääkkeitä.
Tärkeää on, että diagnoosi saadaan selville, näin saadaan aloitetuksi oikeanlainen hoito ja kuntoutus.
Jokaisen kunnan velvollisuus on tarjota asukkailleen muistisairaan tutkimukseen ja hoitoon sekä kuntoutukseen suunnattua hoitopolkua.
Kun aloitetaan tutkimukset ensimmäinen henkilö tässä hoitopolkukuviossa on joko muistihoitaja tai muistikordinaattori, kunnissa esiintyy eri nimityksiä.
Aika heille voidaan yleisemmin tilata paikallisen ajanvarauksen kautta. Tästä käynnistyvät erilaiset tutkimukset; muistitutkimukset, laboratoriotutkimukset, röntgentutkimukset, sydänfilmitutkimus.
Tutkimusten ollessa valmiit tutkittavalle annetaan aika lääkärin vastaanotolle, tänne vastaanotolle kutsutaan aina omainen tai joku läheinen henkilö mukaan.
Vastaanottoaikaa varataan potilasta kohden tunti, kaikki tutkimukset, potilaan ja hänen omaisensa haastattelut vievät aikaa.
Tämän jälkeen lääkäri tekee päätöksen lisätutkimusten tarpeellisuudesta ja muistihoitaja tilaa ne potilaalle.
Kun kaikki tutkimukset ovat valmiina lääkäri voi niiden valossa asettaa diagnoosin ja määrätä mahdollisen lääkehoidon.
Tämän jälkeen muistihoitaja ryhtyy potilaan perheen tueksi lääkityksen aloittamisessa ottaen yhteyttä sovitun ajan kuluessa perheeseen.
Seuraava lääkärin vastaanotto on yleensä noin kolmen kuukauden kuluttua, tällöin tarkastellaan kuinka mahdollisen hoidon aloitus on sujunut. Kuitenkin on huomioitava, että jokainen lääkäri tekee aikaratkaisunsa itse sen tiedon valossa mitä hänellä on.
Ajat voivat vaihdella suurestikin. Perheen tukena ja yhteyshenkilönä hoitavaan lääkäriin toimii koko ajan muistihoitaja, hänen kauttaan saa aina tarvittaessa yhteyden hoitavaan lääkäriin.
Seuraava kontrolli on 6 – 9 kuukauden kuluttua diagnoosin asettamisesta, tällöin mietitään erityisesti kuntoutuksen monia mahdollisuuksia, oikeudellisia toimia, kotisairaanhoidon tai kotipalvelun tarvetta mm.
Tähän hoitopolkuun liittyy myös muita tahoja tarpeen mukaan, sosiaalityö, diakoniatyö, mielenterveystyö ja vapaaehtoistyön järjestämät palvelut, jos sellaisia on.
Jossain kunnissa sama lääkäri jatkaa koko hoidon ajan, huomattavaa kuitenkin on, että vain geriatri tai neurologi saavat asettaa muistisairaus diagnoosin. Useissa kunnissa se tapahtuu erikoissairaanhoidon piirissä, meillä Lapissa on suumnnitteilla yhteinen geriatrinen keskus, joten voidaan olettaa, että diagnoosin asettaminen tapahtuu siellä ja jatkohoito omassa terveyskeskuksessa. Mahdollisuus konsultointiin tullaan varmasti tekemään kuntatasolta keskukseen mahdollisimman sujuvaksi.
Tärkeää on muistisairaan perheessä kuitenkin tietää, että kuntaa vaaditaan järjestämään jatkuva tuki ja erityistilanteiden apu perheille.
Jokaisella potilaalla on erityinen oikeutensa saada olla oma itsensä sairaudesta huolimatta. Jokaisella perheellä on oikeus jatkaa heidän oman näköistä elämäänsä sairaudesta huolimatta.
Muistihoitaja Tarja Niittymäki