Musiikki

Saamelaismusiikki on monimuotoista sekä eri musiikkigenrejä ja vaikutteita yhdistelevää. Usein saamelaismuusikko tuottaakin monenlaista taidetta uransa aikana; on esimerkiksi tyypillistä, että taiteilijan tuotantoon kuuluu niin musiikkia kuin runouttakin. Saamelaistaiteelle – taiteenlajiin katsomatta – on usein myös ominaista kantaaottavuus ja yhteiskunnallisuus. Taiteen avulla tuodaan esiin suuria teemoja kuten esimerkiksi saamelainen identiteetti, saamelaisten ja valtaväestön kohtaamiset ja vähemmistöasemassa eläminen. Suosittu teema saamelaistaiteessa on myös perinteisen luonnonläheisen saamelaiskulttuurin ja uuden modernin ajan ristiriitaisuus.

Joiun sanotaan olevan yksi maailman alkuperäisimmistä laulumuodoista, ja se edustaa ikivanhaa saamelaiskulttuurin perintöä. Joiun kohteena voi olla ihmisen lisäksi esimerkiksi eläin tai luonto. Joiku on edelleen yksi saamelaisidentiteetin vahvimmista kulmakivistä; joiku on koettu saamelaisia yhdistävänä tekijänä ja toisinaan jopa poliittisena aseena, joka erottaa saamelaiset valtakulttuurista sekä korostaa saamelaisten omaleimaisuutta. Saamelaisen joikuperinteen tärkeimpänä hahmona voidaan pitää monitaiteilija Nils-Aslak Valkeapäätä, joka vei joiun esiintymislavoille ja teki siitä tunnetun maailmanlaajuisesti. Saamelaista perinteistä musiikkiperinnettä edustavat myös kolttasaamelaisten leu’dd ja inarinsaamelaisten livđe (Lehtola 1997).

Saamelaismusiikki alkoi kehittyä 1970-luvulla, jolloin perinteiseen saamelaiseen joikuun ryhdyttiin yhdistelemään länsimaisia vaikutteita. Erilaiset soittimet ja musiikin levyttäminen yleistyivät. (Lehtola 1997.) Saamelaismusiikki levisi kaikkiin genreihin etnosta rock-musiikkiin ja räppiin. Tunnetuimpia etnomusiikin edustajia ovat muun muassa maailmallakin tunnettu Mari Boine, Ulla Pirttijärvi, Vilddas ja Wimme. Saamelaista kantrimusiikkia edustavat puolestaan Nils-Aslak Valkeapää ja Niillas Holmberg. Saamelaisen pop-musiikin uranuurtajina voidaan pitää Angeleita ja Sofia Jannokia. Rock-musiikin tunnetuimpia nimiä ovat Ivnniiguin, Intrigue ja SomBy. Kaikkein tuoreimpaa genreä eli räp-musiikkia tekevät inarinsaameksi räppäävä Amoc ja pohjoissaamelainen Ailu Valle.

Hengellinen musiikki, saamenkieliset virret ovat merkityksellisiä ja ne ovat kuuluneet ja kuuluvat saamelaisten kodin arkeen. Mm. saamelaisten muistisairaiden kohdalla saamenkielisillä virsillä on merkittävä rooli, ovathan monet oppineet niiden laulamisen jo lapsuuden kodissaan. Virsikirja on käännetty pohjoissaameksi ja löytyy myös useita hengellisen musiikin äänitteitä mm. Heahtà sàlbmajoavku:lta useita cd:tä, Sàlmmat sàmis jne.

Lisätietoa

Yle elävä arkisto: Leuddit ovat kolttakansan salattu muisti. Linkki:http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/16/leuddit-ovat-kolttakansan-salattu-muisti

YouTube: Mari Boine – Elle. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=nF8RvYcAwU0

YouTube: Nils-Aslak Valkeapää – Sámi Eatnan Duoddariid. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=lz0WV2z5N6w

YouTube: Johan Kitti – Eallima luohti. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=wrQpqZV6wtM&list=PLYBOtVld5MPvhw4S_ADo3YtHUdawEUwAB

YouTube: Berit Margrethe Oskal – Mátkelávlla. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=N5pqvvW3WIU

Kansanmusiikki.fi, Saamelainen perinne musiikki. Linkki: http://www.kansanmusiikki.fi/http%3A/www.kansanmusiikki.fi/musiikin-muisti-3-vahemmistojemme-lauluperinne/saamelaisten-musiikki

Sámi Duodji ry verkkokauppa, saamelaista musiikkia. Linkki: http://www.duodjishop.fi/tuotteet

Yle Areena: Joikuja Lapin maisemista 1997. Linkki ohjelmaan: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/05/30/joiku-ei-tarvitse-sanoja

Aiheesta muualla: teokset ja artikkelit

Aikio, Kristiina 2013: Hukutettu maa – Hukutettu joiku? Teoksessa Päivi Magga & Eija Ojanlatva (toim.) Ealli Biras – Elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma. 129-131.

Hirvasvuopio-Laiti, Annukka 2008: Gárddi luhtte lávddi ala – Poroaidalta esiintymislavalle. Saamelaiset elementitit tenonsaamelaisessa musiikissa kolmen sukupolven aikana.

Hirvonen, Vuokko 1999: Saamenmaan ääniä. Saamelaisen naisen tie kirjailijaksi.

Hirvonen, Vuokko 1995: Sydämeni palava : johdatus saamelaiseen joiku- ja kertomusperinteeseen, taiteeseen ja kirjallisuuteen.

Jouste, Marko 2012: Luohti, liđve ja leudd. Suomen saamelaisten omistettujen laulujen historialliset perinteet.. Teoksessa Veli-Pekka Lehtola, Ulla Piela & Hanna Snellman (toim.) Saamenmaa. Kulttuuritieteellisiä näkökulmia. 134–147.

Jouste, Marko 2013: Saamelainen kulttuuriympäristö musiikkiperinteessä. Teoksessa Päivi Magga & Eija Ojanlatva (toim.) Ealli Biras – Elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma. 125–128.

Lehtola, Jorma 2007: Laulujen Lappi. Tarinoita haavemaasta.

Lehtola, Veli-Pekka 1999: Biekka eallin.

Lehtola, Veli-Pekka 2008: Muitaleddjiid maŋisboahttit. Beaivváš Sámi teáhtera historjá.

Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset – Historia, yhteiskunta, taide. 95–131.

Ranttila, Merja-Aletta 1999: Oma kuva.

Rovaniemen taidemuseo 2014: Saamelaista nykytaidetta. Dálá Sámi dáidda. Sámi Contemporary. Hautala-Hirvioja Tuija, Riitta Kuusikko, Jan-Erik Lundström (toim.)

Valkeapää, Nils-Aslak 1988: Beaivi, áhčážan.

Valkeapää, Nils-Aslak 1985: Ruoktu váimmus.