Meillä Suomessa esiintyy enenevässä määrin väestössä muistihäiriöitä, osa on helposti lääketieteen keinoin tai esim. elämässä vallitsevassa stressitilanteen muutoksin hoidettavissa.
Kuitenkin aina pitää selvittää mistä muistihäiriö johtuu.
On olemassa oireita, jotka viittaavat mahdolliseen muistisairauteen:
-Henkilö itse tai hänen omaisensa ilmaisee huolensa muistin tai muiden henkisten kykyjen heikkenemisestä, vaikka sosiaaliset kyvyt olisivatkin säilyneet.
-Henkilön itsenäinen selviytyminen on heikkenemässä ja hän tarvitsee enenevästi ulkopuolista apua.
-Henkilöllä on epätarkoituksenmukaista terveyspalveluiden käyttöä.
-Henkilöllä on vaikeuksia noudattaa sovittuja vastaanottoaikoja sekä tutkimus- ja hoitomääräyksiä.
-Keskustelu-, vastaanotto ja haastattelutilanteessa tulee epäily henkilön älyllisen toimintakyvyn muutoksesta.
-Henkilö kuntoutuu huonosti akuutista sairaudesta.
-Henkilöllä on akuutti sekavuustila.
Lähde:Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä. Muistihäiriöt ja dementia.Suomen lääkärilehti 1996;29(51):2949-2960.
Edellä kuvattujen muutosten lisäksi henkilöllä voi olla seuraavia oireita:
Muistihäiriöitä, jotka haittaavat päivittäistoimintoja
-Sovittujen asioiden jatkuvaa unohtamista tai pari-päivää aiemmin sovitun asian katoamista muistista kokonaan.
-Vaikeuksia muistaa välillä viimeisien vuosien tapahtumia.
-Käyttäytymisen ja itseilmaisun muutoksia.
-Mielialan muutoksia mm. alavireisyyttä ja ahdistuneisuutta.
-Kognitiivisten oireiden valittamista ja huolta toimintakyvyn muutoksista.
-Sosiaalisista kontakteista vetäytymistä.
-Vireydentilavaihtelua.
-Aloitekyvyttömyyttä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä.
-Kielellisiä vaikeuksia (tutut sanat eivät tule mieleen, puheeseen tulee kiertoilmaisuja ja selittelyä).
-Muistivaikeuksien peittelyä.
-Harrastuksista luopumista, elämänpiirin kapeutumista.
-Mielenkiinnon vähenemistä asioihin, jotka aiemmin olivat merkittäviä.
-Rutiineihin tukeutumista.
-Keskustelussa yllättävää syrjähtelyä asiasta toiseen.
-Hidastumista ja juuttumista.
Toimintakyvyn ja asioiden hoitamisen vaikeutumista tuntemattomasta syystä
-Vaikeuksia monimutkaisempien, suunnittelua vaativien toimintojen toteuttamisessa (esim. matkan suunnittelua).
-Vaikeuksia monimutkaisempien vieraampien asioiden hallinnassa.
-Esineiden katoamista ja niiden käyttötarkoituksen unohtamista.
-Yliopitut taidot sujuvat, mutta aiemmin vähemmän tehdyt asiat ja tehtävät vaikeutuvat.
-Muistitukien tarve on lisääntynyt.
-Epävarmuutta esim. lääkkeiden otossa.
-Eksyminen vieraassa ympäristössä.
-Uusimpien taitojen ylläpito tai uusien toimintatapojen oppiminen vaikeaa (esim. TV, videot, kodinkoneet, tietokone, pankkiautomaatti).
-Päivittäistoiminnoissa hidastumista tai avun tarpeen lisääntyminen.
Lähde:Vuori ja Heimonen(toim)Tue muistisairaan ihmisen kotona asumista Kotona Paras hanke 2008-2011 s,22-23
Seuraavien oireiden esiintyminen jatkuvasti ja lisääntyvästi pitäisi herättää näin oireilevan henkilön ympäristön auttamaan hänet tutkimusten piiriin.
Tämä saattaa olla joskus hyvinkin vaikea ja pitkällinen prosessi, sillä esimerkiksi Altzheimerin taudin tunnusomaisimpia piirteitä on sairaudentunnottomuus, l. henkilö ei itse lainkaan huomaa hänessä tapahtuneita muutoksia. Tämän vuoksi myös perushenkilökunnan terveydenhuollossa pitää hyvin herkällä korvalla kuulla myös läheisen huolta käyttäytymisen muutoksista. Tämä huoli on syy käynnistää tutkimukset mikäli henkilö tämän sallii.
Aina pitää myös muistaa, että meillä on oikeus kieltäytyä kaikista tutkimuksista ja hoidoista joita meille tarjotaan, kuitenkin terveydenhuoltohenkilöstö on velvollinen kertomaan epäilemästään sairaudesta, sen etenemisestä ja ko. sairauden hoidosta. Nämä tiedot saatuaan jokainen voi sitten tehdä päätöksen mahdollisen sairauden tutkimiseen ja hoitoon suhtautumisestaan.
Kuka olisi parhain henkilö ilmaisemaan huolensa mahdollisesta muistisairaudesta lähimmäiselleen. Luottamus nousee tässä asiassa hyvin keskeiseksi tunnetilaksi, jos meillä on vakaa luottamus, jotain henkilöä kohtaan, olemme valmiimpia ottamaan häneltä vastaan myös ikävältäkin kuulostavia ehdotuksia.
Sairauden tunnottomuuden lisäksi tutkimisen aloittamista häiritsee sitkeästi esiintyvä harhaluulo, että muistisairaudet ja psyykkiset sairaudet ovat sama asia. Näinhän ei kuitenkaan ole, oireistoiltaan ne voivat kuitenkin joskus ilmetä samalla tavalla.
Vaikkakin myös psyykkisiin sairauksiin meillä on niiden ilmetessä yhtäläinen oikeus saada tutkimusta ja apua.
Aina huoli kannattaa ilmaista avoimesti ja rehellisesti läheiselle muistihäiriöiselle, sekä antaa aikaa asianomaiselle henkilölle sulatella asiaa, voihan myös olla, että hän suostuu tutkimuksiin heti, eikä minkäänlaisia ongelmia hoidonkaan aloittamisessa ilmene.
Täytyy myös muistaa, ettei hoitohenkilökuntakaan voi lähestyä ketään vaikkapa kotikäynnin muodossa ilmoittamatta, miksi he saapuvat kotikäynnille ja kuka heidät on sinne pyytänyt ja miksi.
Avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä saavutetaan varmasti paras tulos, erityisen tärkeäksi tässä kohtaamisessa nousee muistihäiriöisen ihmisen kunnioittaminen ja hänen ajatustensa ja tuntemustensa rauhallinen kuuntelu. Sairastuminen ei meille kenellekään ole helppo asia, usein se muuttaa suunnitelmiamme tulevaisuuden suhteen ja elämäämme tavalla, johon emme ole lainkaan valmistautuneet. Sairastuminen tuntuu yksinkertaisesti hyvin pelottavalta.
Kuitenkin luottamuksellinen, kunnioittava ja rauhallinen ilmapiiri saa muistihäiriöisen henkilön luottamaan siihen, että hänen läheisensä haluavat hänelle hyvää ja ovat hänen tukenaan ja valmiit auttamaan häntä. Näin saadaan varmasti paras tulos tutkimusten ja hoidon aloittamiseksi.
Tarja Niittymäki
terveydenhoitaja, muistihoitaja