Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisilla on alueittain yhteinen historia, perinteet, tavat ja yhteisöt. Saamelaiset ovat asuttaneet Skandinavian ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtioiden ja valtionrajojen muodostumista. Tätä aluetta kutsutaan saamenmaaksi ja se ulottuu neljään valtioon: Suomeen, Norjaan, Venäjälle ja Ruotsiin. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli 75 000. Viime vuosisadalta alkaen kaikkia saamelaisia on yhdistänyt oma saamen lippu ja saamelaisten kansallislaulu ”Sámi soga lávlla” (”Saamen suvun laulu”).
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisilla on alueittain yhteinen historia, perinteet, tavat ja yhteisöt. Saamelaiset ovat asuttaneet Skandinavian ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtioiden ja valtionrajojen muodostumista. Tätä aluetta kutsutaan saamenmaaksi ja se ulottuu neljään valtioon: Suomeen, Norjaan, Venäjälle ja Ruotsiin. Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli 75 000. Viime vuosisadalta alkaen kaikkia saamelaisia on yhdistänyt oma saamen lippu ja saamelaisten kansallislaulu ”Sámi soga lávlla” (”Saamen suvun laulu”).
Suomessa saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa (974/1995, 4 §). Saamelaisia on Suomessa Saamelaiskäräjien keräämien tietojen (2015) mukaan 10 463 henkilöä, joista 33,44 % asuu saamelaisalueella, muualla Suomessa 60,47% ja loput ulkomailla.
Suomessa puhutaan kolmea saamenkieltä; pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoisaamea puhuu 70-80 % saamelaisista, inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle
15 % saamelaisista. Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3§) sekä kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto (PL 121.4§) kotiseutualueellaan sen mukaan kuin lailla säädetään.
Saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa toteuttaa saamelaiskäräjät saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) mukaisesti. Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 §:n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 §:n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin kehittämistä.
Saamelaisten kielellisten oikeuksien asemaa on vahvistettu saamen kielilailla (1086/2003), jonka tavoitteena on yhdessä Suomen perustuslain 17 § 3 momentin kanssa turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaissa säädetään toisaalta saamelaisen oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa ja toisaalta julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia (1 §). Saamen kielilain säännöksiä on noudatettava sovellettaessa lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaavassa lainsäädännössä lähtökohtaisesti turvataan asiakkaan/potilaan oikeus omakielisiin palveluihin.
Suomi on ratifioinut useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, jotka velvoittavat Suomea turvaamaan saamelaisen alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria mm. KP- sopimus (SopS 7-8/1976) lapsen oikeuksien sopimus (SopS 59-60/1991), TSS- sopimus (SopS 6/1976), YK:n rotusyrjintäsopimus (SopS 37/1970), YK:n naisten syrjinnän kieltävä sopimus (SopS 69-68/1986), Euroopan Neuvoston vähemmistöpuitesopimus (SopS 1-2/1998) ja Euroopan neuvoston alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja (SopS 23/1998). Edellä mainittujen sopimusten toteutumisesta valvovat valvontaelimet, joille jäsenmaat raportoivat määräajoin sopimusten toteutumisesta. Useiden sopimusten valvontaelimet ovat kehottaneet Suomea toteuttamaan saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja.
Euroopan neuvoston alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja (SopS 23/1998):n Suomen raportin pohjalta Euroopan neuvoston ministerikomitea (21 päivänä marraskuuta 2007 ministereiden varajäsenten 1011. kokouksessa) suosittelee mm., että Suomen viranomaiset ottavat huomioon kaikki asiantuntijakomitean huomiot ja ensisijaisesti: ” Toteuttavat lisätoimia varmistaakseen ruotsin- ja saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden” (CM/RecChL(2007) .
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artikla turvaa kansallisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuden yhdessä ryhmänsä muiden jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan ja käyttää omaa kieltään. Saamelaisten kulttuuriin kuuluvat heidän perinteiset elinkeinonsa kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Kyseinen sopimusmääräys suojelee ainoana laintasoisena säännöksenä saamelaisten perinteistä elinkeinonharjoittamista.
Suomen, Ruotsin ja Itävallan vuoden 1994 Euroopan unionin liittymissopimukseen kuuluu osana pöytäkirja N:o 3 saamelaisista. Tällä pöytäkirjalla sopijapuolet tunnustavat Suomella ja (Ruotsilla) kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaan olevan velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden saamelaisten elinkeinojen, saamen kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista, kuten poronhoidosta saamelaisten perinteisillä alueilla. Pöytäkirjan artiklan 1 mukaan saamelaisille saadaan EY:n perustamissopimuksen määräysten estämättä myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla (Euroopan yhteisön Suomen liittymissopimus 1994).
YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, CEDAW /C/FIN/CO/6 Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea (kokous 30.6.–18.7.2008).
”Komitea kehottaa sopimusvaltiota varmistamaan, että saamelaisnaisille järjestetään asianmukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, mukaan lukien lisääntymisterveyspalvelut. Se pyytää sopimusvaltiota varmistamaan, että sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan kaikkeen saamelaisia koskevaan politiikkaan ja ohjelmiin. Komitea kannustaa sopimusvaltiota kehittämään toimenpiteitä, joilla poistetaan kaikenlainen saamelaisnaisiin kohdistuva syrjintä ja väkivalta, mukaan lukien ennakoivaa yhteistyö saamelaisyhteisön kanssa ja sellaisten suunnitelmien laatiminen, joilla lisätään naisten edustusta sekä heidän yhteisöissään että koko suomalaisessa yhteiskunnassa”.
Pohjoismainen yhteistyö saamelaisasioissa on tiivistynyt. Saamelaisasioita on ryhdytty sovittamaan yhteen Norjan, Ruotsin ja Suomen vastaavien ministereiden ja eri maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajien kesken. Vuosittain kokoontuva ko. ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien kokouksen asettama asiantuntijatyöryhmä luovutti marraskuussa 2005 muistion Pohjoismaiden saamelaisasioista vastaaville ministereille ja ko. maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajille pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarpeellisuudessa. Vuonna 2009 on selvitetty oikeusministeriön johdolla lainsäädännön muutostarpeita ko. sopimuksen ratifioimiseksi.
Ko. sopimusluonnoksessa artikla 29 koskee sosiaali- ja terveystoimea.
”Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa huolehtia siitä, että terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut saamelaisten asuinalueilla järjestetään siten, että näillä alueilla asuville saamelaisille taataan heidän kielelliseen ja kulttuuriseen taustaansa mukautettua apua. Sosiaali- ja terveysviranomaisten tulee myös saamelaisten asuinalueiden ulkopuolella ottaa huomioon saamelaisten asiakkaiden ja potilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta.”
Lisätietoa
Saamelaiskäräjien www-sivusto: www.samediggi.fi
Suomen perustuslaki 17§ 3 momentti: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Laki Saamelaiskäräjistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950974
Kolttalaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950253
Aiheesta muualla: teokset ja artikkelit
Hyvärinen Heikki J. 2010: Saamelaisten kulttuurin ja elinkeinojen sääntely. Kysymyksiä saamelaisten oikeusasemasta. Toim .Kai T Kokko. Lapin yliopisto. Oikeustieteen tiedekunta.
Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset – Historia, yhteiskunta, taide.
Lehtola, Veli-Pekka 2005: Saamelaisten parlamentti. Suomen saamelaisvaltuuskunta 1973–1995 ja Saamelasikäräjät 1996–2003.
Lehtola, Veli-Pekka 2012: Saamelaiset suomalaiset, kohtaamisia 1896 – 1953.
Lehtola, Veli-Pekka & Piela, Ulla & Snellman Hanna 2012: Saamenmaa. Kulttuuritieteellisiä näkökulmia.
Linkola, Anni & Linkola, Martti 2000: Kolttasaamelaiset. The Skolt Sámi.
SàmiSoster ry 2010 : Bálgá nala– Kulttuurisia erityispiirteitä etsimässä http://www.samisoster.fi/wp-content/uploads/2014/09/Balga-Nala-2010.pdf
Valkonen, Sanna 2009: Poliittinen saamelaisuus.