Viime vuosi 2017 oli yhdistykselle 20-vuotis juhlavuosi ja yksi merkkipaalu. Paljon on ehtinyt tapahtua ja paljon on tehty vuosien varrella saamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämistyössä. Yhdistyksen toiminta on laajentunut ja muuttunut yhden henkilön työpajasta laajaksi ja aikaansaavaksi toimijaksi.
20 vuotta toimintaa takana, joten oli juuri sopiva aika julkaista yhdistyksen oma viiri, jossa on meidän logo, jonka ovat aikoinaan suunnitelleet Jenni Laiti ja Carl Johan Utsi. Perustajajäsenet olivat itseoikeutettuja saamaan ensimmäiset viirit.
Mutta uuden vuosikymmenen alussa on syytä katsoa tulevaisuuteen. Saamelaisten kannalta on näkyvissä monia haasteita, joista vähäisin ei ole saamelaisten muuttaminen pois täältä saamenmaasta. Saamelaiskäräjien vuonna 2015 keräämien tuoreimpien tietojen mukaan Suomessa asuu noin 10 500 saamelaista ja heistä jo 67 % asuu kotiseutualueensa ulkopuolella, erityisesti pääkaupunkiseudulla, Oulun alueella sekä Lapin läänin eri osissa. Huomioitavaa on, että lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista asuu vielä tätäkin suurempi osuus alueen ulkopuolella. Alle 10-vuotiaista jopa 76 % asuu alueen ulkopuolella ja vastaavasti yli 75-vuotiaista 85 % asuu kotiseutualueellaan.
Saamelaisten poismuutolla kotiseudultaan etelän suuriin kasvukeskuksiin on monia kielteisiä vaikutuksia. Me olemme pieni, varsin heterogeeninen kansa, joka on jakaantunut neljän valtion alueelle. Asumme kunkin maan sisällä hajallaan eri alueilla, minkä vuoksi saamelaisten yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta on haasteellista ylläpitää. Saamelaisen identiteetin, kielen ja kulttuurin ylläpitäminen sekä siirtäminen uusille sukupolville on saamelaisalueen ulkopuolella huomattavasti haasteellisempaa kuin saamelaisalueella; sulautuminen pääväestöön on todellinen uhka. Niin ikään sosiaalisen yhteisöllisyyden ja sitä tukevien verkostojen ylläpitäminen vaatii voimakkaita erityistoimenpiteitä. Tilanteen haasteellisuutta alleviivaa vielä se seikka, että enemmistö saamelaisväestöön kuuluvista lapsista, nuorista ja nuorista perheistä asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
Eri puolilla Suomea tarvitaan räätälöityjä toimenpiteitä, jotka edistävät saamelaisten mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen, ylläpitävät heidän keskinäisiä sosiaalisia tukiverkostoja sekä tukevat osallisuutta ja mahdollisuuksia osallistua oman yhteiskuntansa toimintoihin ja sen kehittämiseen. Näiden toimenpiteiden pitäisi vahvistaa saamelaisten hyvinvointia ja terveyttä, ja samalla lujittaa myös heidän yhteenkuuluvuuden tunnetta, kulttuuri-identiteettiä sekä ennen kaikkea tukea saamen kielen ja kulttuurin säilymistä, mikä on saamelaisten hyvinvoinnin perusta.
Valtakunnallisena järjestönä SámiSoster ry tarttuu rohkeasti haasteisiin, kuten aina ja lähteekin avaamaan uutta polkua. Konkreettisesti me avaamme uutta polkua palkkaamalla vielä kuluvan talven aikana työntekijän, suunnittelemaan ja käynnistämään toimenpiteitä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Hänellä tulee olemaan laaja ja vaativa tehtävä käynnistää toimintamallin luomista saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten hyvinvoinnin tukemiseksi. Mutta siitä se lähtee, se uusien kivien kääntäminen. Tulkaa mukaan yhteistyöhön, avuksi avaamaan polkua.
Toivotan kaikille Oikein Hyvää tätä vuotta!
Inarissa tammikuussa 2018
Ristenrauna