Sápmelaš doabamáilmmis olbmo, luonddu ja giela eai earut nuppiineaset. Sátni Sápmi
mearkkaša sámiid árbevirolaš guovllu lassin maiddái sámiid ja sámegiela. Sámi álbmoga
vuođđu lea dan eatnigielas. Giella lea álbmoga muitu, mii seailluha ja sirdá kulturárbbi ja
govvida birrasa. Gielas oaidná, mii olbmui lea leamašan dehálaš ja man son lea háliidan
iežas birrasis nammadit. Gielas leat álbmoga árvvut, vásáhusat, árbevirolaš ealáhusat,
nana luondduoktavuohta ja sámiid máilmmigovva.
Giela bokte olbmot hábmejit máilmmi, oassálastet servodahkii ja kultuvrii, ja dan bokte oba
jurddašanvuohki hápmašuvvá. Sámegiella lea dego uksa sápmelaš kultuvrii ja dan
iešvuođaid čiekŋalut áddemii. Giella sisttisdoallá olu divrras árbedieđu ja čujuhemiid
sámiid historjái. Sámegillii lea mihtilmas erenomáš rikkis lundui, elliide ja árbevirolaš
ealáhusaide dego boazodollui, guolásteapmái ja duodjái laktáseaddji terminologiija.
Iežas giella ja kultuvrralaš áddejupmi leat erenomáš dehálaččat sosiála- ja
dearvvašvuođabálvalusain, main gieđahallon áššit leat hui persovnnalaččat ja váddásat.
Dikšundilálašvuođas gielas lea stuorra mearkkašupmi. Giella ii leat dušše verbála
kommuniserema neavvu, fal das lea nana emotionála olli. Eatnigiella lea dovdduid giella.
Dat lea giella, mainna olmmoš vuosttažin oahppá ovdanbuktit iežas ja iežas dovdduid.
Eatnigiela bokte olmmoš oahppá dan joavkku njuolggadusaid, dábiid ja árvvuid, masa son
gullá. Dat lea olbmo identitehta čielgedákti ja huksenávnnas. Eatnigielas lea stuorra
váikkuhus divššu kvalitehtii. Mađi eanet olmmoš lea buohcci, dađi stuorát mearkkašupmi
eatnigielas lea (Lukkarinen 2001).
Sámegiela hállet Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas. Sámegiella juohkása oktiibuot
ovcci sierra váldogillii, maid siste leat suopmanat. Suomas hállet golbma sámegiela:
davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela. Buot golbma gielas lea iežas ortografiija ja
girjegiella, eaige gielaid hállit vealttakeahttá ádde nubbi nuppi. Stuorámus oassi sámiin
hállá davvisámegiela, mas leat guokte váldosuopmana, oarje- ja nuortasuopman.
Buot Davviriikkain sámegielas lea lágas dorvvastuvvon sajádat. Suomas sámiid
eamiálbmoga vuoigatvuođas ovddidit ja doalahit iežas giela ja kultuvrra lea mearriduvvon
Suoma vuođđolágas. Dan lassin Suomas sámegielas lea leamašan lágain nannejuvvon
sajádat jagi 1992 rájes, goas bođii fápmui láhka sámegiela geavaheamis eiseválddiin. Dát
láhka ođasmahttui jagis 2004, ja ođđa sámi giellaláhka dáhkida sámegielagiidda
vejolašvuođa iežasgielat bálvalusaide eiseválddiin. Ođasmahtton sámi giellalága ulbmilin
lea namalassii buoridit gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama praktihkas. Dan lassin
sámegiela sajádagas lea mearriduvvon ee. beaivedivššu ja skuvlejumi guoski
láhkaásaheamis.
Positiiva etnihkalaš identitehta, positiiva jurddašanvuohki, giella, kultuvra ja iežas máttut
váikkuhit olu maiddái olbmo buresbirgejupmái ja dearvvašvuhtii. Lea dutkojuvvon, ahte
unnitlogugielagiid siste lea eanet bargguhisvuohta ja alit buohccánindeaksa.
Giellapolitihkka váikkuha dutkamušaid mielde olbmo buresbirgejupmái. Giellaplánen lea
positiiva vuohki ovddidit kultuvrra, servodaga, sosiála oaiveoami ja buresbirgejumi.
(Sulkala 2008).
Lassidiehtu:
Sámi giellaláhka: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086
Pautamo Ellen: Saamen kieli ja saamelaiskulttuuri. Teoksessa SàmiSoster ry 2010 : Bálgá
nala– Kulttuurisia erityispiirteitä etsimässä. http://www.samisoster.fi/wp-
content/uploads/2014/09/Balga-Nala-2010.pdf
Fáttá birra eará sajiin: girjjit ja artihkkalat
Aikio-Puoskari, Ulla 2013: Koululaitoksen vaiheista saamelaisalueella. Teoksessa Päivi
Magga & Eija Ojanlatva (toim.) Ealli Biras – Elävä ympäristö. Saamelainen
kulttuuriympäristöohjelma. 182–187.
Aikio-Puoskari, Ulla 2001: Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Pohjoismaissa,
tutkimus saamelaisten kielellisistä ihmisoikeuksista Pohjoismaiden kouluissa.
Aikio-Puoskari, Ulla 2006: Raportti saamelaisopetuksesta Pohjoismaiden peruskouluissa.
Lehtola, Veli-Pekka & Magga, Tuomas (toim.) 2004: Sámiid rievttit gillii ja historjái.
Magga, Ole-Henrik 2006: Diversity in Saami terminology for reindeer, snow, and ice.
Rasmus, Minna 2010: Saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin koulutustarpeet
Suomessa. (Linkki artikkeliin:
http://www.oulu.fi/giellagas/tiedostot/AJANKOHTAISTA/MR_saamen_kielt_nettiversio_080210.pdf)
Sammallahti, Pekka 1998: The Saami Languages: an introduction.