Minä ja SámiSoster ry olemme tehneet tuttavuutta aiemmin erilaisten hankkeiden tiimoilta. Asuinkunnassani on ollut useampikin järjestön toteuttama hanke käynnissä, Virkus gilli-, Ovttasstallan-, Nuoraid Ohcejohka ja Bálddas-hanke nimiltä mainitakseni. Olemme saaneet nauttia teemapäivistä, perheleireistä ja erilaisista tapahtumista koko perheen voimalla.
Nyt olenkin tutustunut järjestön toimintaan eri näkökulmasta eli opiskelijana. Inari ja Inarin toimintatupa ovat olleet tiistaisin ohjelmassani. Olemme ennättäneet kylästellä Kaamasessa, kuikuilla Kaunispään huipulla ja Saariselällä, kahvistella Siidan kammilla ja vierailla Karigasniemellä kappelillakin. Olemme hoitaneet käsiä ja jalkoja, tarinoineet menneistä ja suunnitelleet tulevaa. Tiistait ovat olleet todellakin täynnä toimintaa ja iloisia kohtaamisia.
Työpaikkana olen tutustunut Sajoksen toimistoyhteisöön, jonka lukolliseen maailmaan totuttautumisessa on ollut opettelemista. Ilman avaimia ei talossa arvaa liikkua. Siinä onkin ollut muistamista. Toisena harjoittelupäivänä tullut oikea palohälytys viimeistään näytti, kuinka paljon väkeä sisätiloista löytyykään ja miksi avaimia tarvitaan.
Olen saanut seurata läheltä mitä erilaisten hankkeiden toteutukseen liittyy ja samalla seurata uusien hankkeiden valmistelua. Hankevalmistelun tiimoilta pääsin vierailemaan Vuotson kylätapaamiseen, jossa reippaiden koululaisten kestitsiminä saimme tavata kylän väkeä ja kuulla heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Nyt sitten pidetään peukkuja, että uusi hakemus hyväksyttäisiin ja hanke saataisiin siellä aloitettua.
Tosiasiahan on, että SámiSoster ry on ainoa saamelainen sosiaali- ja terveysalan järjestö Suomessa, joten erilaisia lausunto-, puheenvuoro- ja osallistumispyyntöjä satelee järjestölle. Ainoana edustajana on oltava valmis kommentoimaan, perustelemaan, huomioimaan, herätettävä keskustelua, tuotava julki, esiteltävä ja luennoitava tarpeen mukaan saamelaisuuteen liittyvistä erityispiirteistä sosiaali- ja terveysalalla unohtamatta kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Unohtamatta hankkeita, joita pyöritetään, yhteisöä, jossa toimitaan ja yksilöä, jolla on avun tarve. Tehtäväkenttä on siis laaja ja monitahoinen.
Mihin kaikki sitten pohjaa? Oma päätelmäni on, että kaikki toiminta pohjaa humanistiseen arvomaailmaan, jonka tavoitteena on yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin edistäminen yhdessä ja erikseen. Kun yksilö voi hyvin, heijastuu se yhteisön hyvinvointiin ja hyvinvoivassa yhteisössä on yksilön hyvä olla oma itsensä. Toiminta –ajatus pohjaa myös yhteistyöhön ja yhteistyötä edistäviin toimenpiteisiin. On ollut opettavaista seurata, mitä kaikkea työskentely järjestössä sisältääkään ja mielenkiinnolla odotan, mitä kaikkea järjestö tulevaisuudessa tuleekaan vielä toteuttamaan. Kiitos näistä viikoista!
Hyvää kesää toivottaen,
Merja Pieski