Toiminnanjohtajan tervehdys

Moni SámiSoster yhdistyksen kotisivuja seuraava tarkkaavainen lukija on varmaankin pannut merkille, että sivuja on uudistettu kuluvan kesän aikana. Nykyisin useimmat organisaatiot uudistavat määräajoin kotisivujaan. Näin ne pyrkivät tekemään niistä entistä paremmat ja kiinnostavammat. Sitä kutsutaan kehitykseksi. Jos ei niin tee, saa helposti taantuneen ja kehityksen kärryiltä pudonneen leiman. Pitää juosta kovaa, että pysyisi edes paikallaan.

Kuinka hyvänsä, me haluamme tehdä kotisivuistamme entistä informatiivisempia, kiinnostavampia ja elävämpiä. Ja mikä tärkeintä, saada niistä ihmisläheisiä ja elämänmakuisia. Tätä tarkoitusta palvelemaan olemme mekin päättäneet avata sivuillemme blogin, joka on eräänlainen nettipäiväkirja. Kun yhdistyksemme on demokraattinen, moniarvoinen ja –kasvoinen toimija, on luontevaa, että blogin kirjoittamiseen osallistuvat kaikki yhdistyksen työntekijät ja luottamushenkilöt, kukin vuorollaan. Myös vieraileville kirjoittajille annetaan sivutilaa. Sillä tavoin lukija saa kokonaiskuvan yhdistyksemme monipuolisesta toiminnasta. Kaikkien yhdistyksemme toimijoiden osallistuminen blogin kirjoittamiseen sopii hyvin myös perinteiseen saamelaiseen ajattelutapaan siitä, miten yhteisössä toimitaan ryhmässä tai ryhmänä. Vanhastaan saamelaisessa yhteiskunnassa painotettiin ryhmien asemaa jokapäiväisessä toiminnassa. Peta satelit dunia Yksilöt eivät olleet etusijalla, vaan heidät nähtiin ensisijaisesti ryhmän jäseninä. Meillä perheet ja suvut ovat ensiarvoisen tärkeitä. . Länsimaisissa yhteiskunnissa taas ajattelutapa on päinvastainen. Niissä yksilö ja hänen saavutuksensa nostetaan jalustalle.

Yhdistyksemme ei ole viranomainen. Sen vuoksi tuntuu sopivalta, että blogimme tyyli on rento ja vapaamuotoinen. Huumorikin on sallittua. Tarkoituksena on, että jokainen kirjoittaa omasta työstään omalla tyylillään. Työnsä haasteista, onnistumisista, epäonnistumisista, tunnelmista, kommelluksista jne. Blogin tulisi jollakin tavalla koskettaa lukijaa niin, että blogin lukija voi itse eläytyä kirjoittajan työhön ja siinä tapahtuneisiin asioihin. Blogin tulisi olla myös kirjoittajansa näköinen, siinä tulisi näkyä persoona. Käytämme blogissamme sekä saamea että suomea. Kukin kirjoittaja voi itse päättää käyttääkö molempia kieliä vai vain jompaa kumpaa. Itse ajattelin käyttää molempia kieliä, mutta kuitenkin niin, että tekstit eivät ole täysin identtisiä. Käännöksestä ei siten ole kyse.

Tämä kotisivuista ja niihin liittyvästä blogista. On varmaan paikallaan kertoa, kuka olen ja mistä tulen. Olen 53-vuotias Tenojokivarressa syntynyt ja kasvanut hallintotieteiden maisteri. Minulla on avovaimo ja kolme aikuista lasta. Ennen SámiSoster yhdistykseen tuloa ehdin työskennellä lähes 27 vuotta Suomen puolen saamelaisten edustuksellisen elimen, aluksi saamelaisvaltuuskunnan ja sitten sen tilalle vuonna 1996 asetetun saamelaiskäräjien hallinnollisena johtajana. SámiSoster yhdistyksen toiminnanjohtajana aloitin kuluvan vuoden kesäkuussa.

Monet ovat ehättäneet kysyä minulta, mikä muuttuu SámiSoster yhdistyksen toiminnassa uuden toiminnanjohtajan myötä. Ja mitä uusia painotuksia, kenties jopa suunnanmuutoksia tulee tapahtumaan. Tähän haluan heti alkuun todeta, että SámiSoster yhdistys on monin tavoin menestystarina. Se on oivallinen osoitus siitä, mitä ahkeralla, osaavalla ja peräänantamattomalla työllä voidaan saada aikaiseksi. Aikaansaannokset on huomattu myös muualla, sillä onhan yhdistys moneen kertaan palkittu. Tästä kaikesta on kiittäminen erityisesti yhdistyksen perustajaa, viime keväänä eläkkeelle siirtynyttä entistä toiminnanjohtajaa Ristenrauna Maggaa. Hän on luonut yhdistyksestä yhteistyössä sen muiden toimijoiden kanssa kansallisesti ja jopa kansainvälisestikin tunnetun ja arvostetun saamelaisten hyvinvointikysymyksiin perehtyneen vahvan vaikuttajan. Suuriin suunnanmuutoksiin ei siten ole tarvetta. Minun on tästä hyvä jatkaa, ikään kuin tulla valmiiksi katettuun pöytään. Jo nyt voin sanoa muutaman kuukauden työrupeaman perusteella, että yhdistyksen henkilöstö on ahkeraa, osaavaa ja työhönsä vahvasti sitoutunutta väkeä. Myös hyvä yhteishenki on ilahduttanut mieltäni.

Toisaalta on luonnollista, että uusi työntekijä tuo mukanaan aina jotakin uutta; uusia ajatuksia ja painotuksia organisaation toimintaan. Olen ajatellut muutamia asioita, joita haluaisin nostaa esille tai aiempaa vahvemmin painottaa. Yksi niistä on toiminnan laajentaminen saamelaisalueen ulkopuolelle. Yhdistyksemme on valtakunnallinen järjestö, mikä velvoittaa ja haastaa meitä toimimaan koko valtakunnan alueella. Tämä koskee erityisesti isoja kaupunkikeskuksia kuten pääkaupunkiseutua ja Oulua lähialueineen. Viimeisten tilastojen mukaan Suomen puolen saamelaisista jo 65 % asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Se on tosiasia, joka on otettava toimintamme suuntaamisessa huomioon. Tässä työssä toivon kaupunkikeskusten saamelaisyhdistysten tulevan yhteistyökumppaneiksemme. Mielelläni haluaisin myös entisestään tehostaa yhteistyötä kirkon kanssa ja löytää siinä työssä uusia, pysyvämpiä toimintamuotoja. Ajattelen erityisesti evankelis-luterilaisen kirkon Oulun hiippakuntaa ja saamelaisalueen seurakuntia. Meidän arvoissamme on paljon yhteneväisyyksiä, minkä vuoksi näen kirkon luontaisena yhteistyökumppanina.

Näihin kahteen mainitsemaani painotukseen liittyy myös kysymys toimintamuotojen monipuolistamisesta. Tarkoitan uusia toimintamuotoja, joiden avulla yhdistyksemme perustarkoitusta, saamelaisten hyvinvointia voidaan ylläpitää ja lisätä. SámiSoster ry taitaa olla Suomen puolella ainoa saamelaisjärjestö, jolla on palveluksessaan vakituista ja päätoimista henkilöstöä perustoiminnan ylläpitämistä varten. Sekin velvoittaa meitä ottamaan nykyistä laajemman vastuun saamelaisten sosiaalista yhteenkuuluvaisuutta, eheää elämää ja identiteettiä vahvistavan toiminnan järjestämisestä. Ajattelen sellaista matalankynnyksen toimintaa, joka on lähellä tavallista ihmistä ja johon on helppo osallistua. Yhdistyksemme sääntöihin kirjattu lavea tehtäväkenttä mahdollistaa tämän, kunhan sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen on etusijalla toiminnassa. Mielessäni on teema ”Kulttuurista hyvinvointia”, jolla tarkoitan saamelaisen kulttuurin eri ilmentymien nykyistä laajempaa hyödyntämistä hyvinvointia edistävissä hankkeissa.

Vielä mainitsen viimeisenä, mutta ei ollenkaan vähäisimpänä painotuksena yhdistyksen rahoituspohjan laajentamisen ja vakavaraisuuden vahvistamisen. Se liittyy kaikkiin edellä esittämiini painotuksiin ja on itse asiassa edellytyksenä niiden toteutumiselle. Yhdistyksemme toimintaa pyöritetään nykyisin lähes kokonaan Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustuksilla, mikä on hyvä asia. Toivottavasti siihen ei tule heikennyksiä jatkossa. Silti uusia rahoituslähteitä kannattaa huolella tutkia, josko niistä saataisiin rahoitustukea järkeville ja hyvin perustelluille hankkeille. Tällaisia ovat muun muassa Euroopan unionin rakennerahastot sekä erilaiset avustuksia myöntävät säätiöt ja muut rahastot.

Esille nostamani kehittämisajatukset ovat tietysti tässä vaiheessa vain minun omia ajatuksiani. Pidän tärkeänä, että näistä ja monista muista tulevaisuuden tavoitteista keskustellaan avoimesti ja sovitaan yhdessä hyvässä hengessä yhdistyksen henkilöstön, jäsenistön ja päättävien elinten välillä.

Näillä sanoilla blogimme on nyt avattu. Pyrimme päivittämään blogimme noin joka toinen viikko. Seuraava kirjoitusvuoroni taitaa olla ajankohtainen vasta joskus vuoden lopulla. Toivotan kaikille reipasta ja hyvinvoivaa syksyä!

Juha Guttorm 29.8.2014