Saamelaisten tarpeiden huomioiminen saamelaisalueen ulkopuolella

Saamelaiskäräjien keräämien tuoreimpien tietojen (2019) mukaan Suomessa asuu yli 10 000 saamelaista. Heistä reilu enemmistö, noin 6 700 asuu saamelaisalueen ulkopuolella, jossa pääkaupunkiseutu, Tampere-Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen alueet ovat saamelaisten pääasiallisimpia asuinseutuja. Saamelaiskäräjien tiedoista ilmenee, että valtaosa saamelaislapsista ja -nuorista sekä parhaassa aikuisiässä olevista saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, kun taas vastaavasti ikäihmisistä reilu enemmistö asuu kotiseudullaan Saamenmaalla.

SámiSoster on pyrkinyt viime vuosina vastaamaan aiempaa paremmin saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin tarpeisiin, hyödyntäen erityisesti saamelaisten kulttuurisia voimavaroja. Tavoitteena on vahvistaa heidän saamelaista identiteettiään ja keskinäistä kulttuurista yhteenkuuluvuuden tunnettaan sekä osallisuuttaan ja osallistumistaan saamelaisessa yhteiskunnassa. Sillä tavoin on pyritty tukemaan heidän hyvinvointiaan ja terveyttään. Yhdistys on muun muassa järjestänyt Oulussa ja Tampereella useiden yhteistyökumppaneiden avustuksella yleisiä tilaisuuksia, joihin alueen saamelaiset ovat kokoontuneet tapaamaan toisiaan, keskustelemaan ja seurustelemaan hyvän ruoan parissa. Näistä tilaisuuksista saatu palaute on ollut hyvin myönteistä ja innostavaa. Osanottajat toivovat, että tällaisia tilaisuuksia järjestettäisiin jatkossa säännöllisesti, ja niin, että niissä olisi useinmiten jokin teema kuten saamen käsityöt, entisaikojen muistelukset, perinteiset saamelaiset ruoat, saamen kieli ja sukututkimus. Palautteissa esitettiin myös muita toiveita SámiSosterille, esimerkkinä voi mainita perheleirien järjestämisen.

SámiSoster ry on suunnitellut jo useita vuosia Ouluun pysyvvää kokoontumis- ja tapaamispaikka, jossa yhdistys voisi järjestää yhdessä alueen saamelaisten kanssa monenlaista toimintaa, esimerkiksi saamen käsityöpajoja. Tarkoituksena on ollut perustaa sinne samantapainen matalankynnyksen toimintatupa, jollainen yhdistyksellä on nyt Hetassa, Inarin kirkonkylässä ja Vuotsossa. Ne ovat saaneet hyvää palautetta mainittujen alueiden saamelaisilta. Valitettavasti tapaamispaikan perustaminen Ouluun ei ole vielä tähän mennessä onnistunut siitä syystä, että yhdistyksen tätä toimintaa varten tekemät rahoitushakemukset on yksi toisensa jälkeen hylätty. Yhdistys ei kuitenkaan aio ainakaan vielä luopua tämänkaltaisesta hankkeesta, vaikka mahdollisuudet saada rahoitusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) ovat nyt oleellisesti heikentyneet. Tämä johtuu siitä, että STEA tukee sote-järjestöjen toimintaa veikkausvoittovaroista, joiden ennustetaan ennestään supistuvan merkittävästi tänä vuonna ja lähivuosina koronaepidemian vuoksi. Vähenevien resurssien, mutta myös ihan käytännön syistä saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten tarpeisiin saattaisi olla tarkoituksenmukaisinta vastata jonkinlaisella jutaavalla eli kiertävällä toimintatuvalla. Siinä mallissa SámiSoster palkkaisi vähintään yhden työntekijän, jonka tehtävänä olisi järjestää yhteistyökumppaneiden kanssa yhteisiä tapaamisia ja työpajoja vuorotellen niissä kaupungeissa tai alueilla, jossa saamelaiset enimmäkseen asuvat. Tällaisella toimintamuodolla voisi olla realistiset mahdollisuudet menestyä, jos vain sen rahoitus saataisiin kuntoon. Myös muita vaihtoehtoisia toimintamalleja selvitellään ja harkitaan.

Juha Guttorm
Erityisasiantuntija