SAAMELAISKÄRÄJÄLAKIESITYS KAATUI EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN POLITIKOINTIIN
Suomen hallituksen syksyllä 2022 eduskunnalle antaman saamelaiskäräjälain muuttamista koskevan esityksen yleisenä tavoitteena oli turvata saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehittämällä saamelaisten itsehallintoa perustuslain saamelaissäännösten ja kansainvälisen alkuperäiskansaoikeuden mukaisesti. Tähän liittyen esityksen tärkeimpänä ja kiireellisimpänä tavoitteena oli korjata saamelaiskäräjävaalien äänioikeutta määrittelevää lain säännöstä niin, että se on sopusoinnussa Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten määräysten ja niiden toimeenpanoa valvovien toimielinten yksiselitteisten kannanottojen kanssa. Kokonaistavoitteena oli siten saattaa kansallinen oikeustila vastaamaan Suomea sitovia ihmisoikeusvelvoitteita ja alkuperäiskansaoikeudessa tapahtunutta viimeaikaisinta kehitystä.
SámiSoster ry:n mielestä hallituksen lakiesityksessä ei ollut edellä todetuissa pääkysymyksissä mitään epäselvää. Perustuslakivaliokunnassa kuultavina olleiden valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden mukaan lakiesitykseen ei sisältynyt perustuslaillisia esteitä, minkä myös valiokunnan puheenjohtaja myönsi mediassa. Jättäessään antamatta esityksestä mietinnön, valiokunta sivuutti saamelaisten ihmisoikeudet ja sortui sen sijaan lyhytnäköiseen politikointiin ja paikallisen pääväestön mielistelyyn eduskuntavaalien alla. Samalla valiokunta otti vastuun ihmisoikeussopimusten määräysten vastaisen kansallisen oikeustilan ylläpitämisen seurauksista saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Valiokunnan ratkaisua saatetaan tulkita julkista valtaa käyttävien hallintoviranomaisten keskuudessa signaaliksi sille, ettei ihmisoikeussopimusten valvontaelinten ratkaisuihin ole tarpeen suhtautua vakavasti, eikä niitä tarvitse välttämättä noudattaa. Lisäksi ratkaisulla voi olla saamelaisten kannalta kielteisiä vaikutuksia KHO:n ennestään horjuvaan tulkintakäytäntöön saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskevien mahdollisten valitusten käsittelyssä jo seuraavien saamelaiskäräjävaalien yhteydessä.
SámiSoster ry on myös huolissaan perustuslakivaliokunnan menettelyn vaikutuksista saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn onnistumiseen. Saamelaisten ja Suomen valtion välisen sovinnon löytymisen keskeisimpänä edellytyksenä on pysyvän keskinäisen luottamuksen ja yhteisymmärryksen saavuttaminen. Yhdistyksen mielestä valiokunnan ratkaisu murentaa saamelaisten entuudestaan heikkoa luottamusta Suomen valtiovallan toimintaan heikentäen jopa ratkaisevasti komission edellytyksiä menestyä vaativassa työssään.
Lopuksi SámiSoster ry muistuttaa, että mitä pidempään Suomen valtio ylläpitää ihmisoikeussopimusten vastaista kansallista oikeustilaansa, sitä heikommat edellytykset sillä on esiintyä kansainvälisillä areenoilla esimerkillisenä oikeusvaltiona ja ihmisoikeuksien tinkimättömänä noudattajana.